Kuvan teksti kertoo sen miltä minusta tuntuu. Olen ollut sidottuna horrokseen vuosikaudet. Nyt olen yhtäkkiä havahtunut ja voin olla ola itseni, se joka olen aina ollut. Se, joka tuntee ja kokee syvästi, aistii ja on herkkä, näkee ja tietää.
Olen kokenut, että minun kauttani voisi kulkea parantavaa voimaa. Voima ei ole minun aikaansaannostani, mutta on osa minua, kulkee minun kauttani. Meditointi on minulle tärkeä rauhoittumisen keino. Mielikuviin voimakkaasti eläytyminen sujuu luonnostaan. Kun luin ensimmäistä kertaa maadoittumisesta, tuntui että sain vain nimen sille mitä olin tehnyt jo pitkään. Olen ryhtynyt tutustumaan chakroihin, mielenkiintoinen tapa selittää ihmisessä vaikuttavia energioita. Olen ottanut tavaksi seuraavanlaisen meditaatiohetken:
1. Mukava risti-istunta.
2. Maadoittuminen neljän elementin avulla. Juurrun maahan, olen lehtipuussa haviseva tuuli, meressä vellova aalto ja kynttilän liekki.
3. Avaan jokaisen chakran myötäpäivään kierittämällä. Aloitan juuresta, etenen yksi kerrallaan ylöspäin ja viimeisenä kruunuchakra.
4. Kuulostelen matkan varrella tuntemuksiani. Onko jokin chakra tukossa vai tuntuuko avaaminen vaivattomalta.
5. Kun kaikki on auki, annan valon ja voiman virrata lävitseni juuresta kruunuun ja kohti taivasta.
6. Kun on aika lopetella, pyöritän chakrat vastapäivään kruunusta juureen edeten.
7. Lopuksi juurrun jälleen maahan.
Olo tällaisen meditaatiohetken jälkeen on kevyt ja kirkas. Jos olen kokenut että jokin chakra saattaisi olla jotenkin tukossa, olen pitänyt käsiäni siinä kohtaa ja antanut lämpimän energian virrata.
Olen vasta alussa, mutta joka päivä opin, koen tai ymmärrän jotain uutta.
Ideologiaani ei sovi käännyttäminen tai tavoite saada muut uskomaan samoin kuin itse uskon. Sitä lajia olen kohdannut riittävästi. Uskon siihen, että jokaisen olisi hyvä löytää itselleen sopiva polku elämässä. Elämän, luonnon ja kanssaihmisten ja oman itsen kunnioittamista pidän perimmäisinä itseisarvoina. Muutoin polkumme, tavoitteemme, keinomme ja päämäärämme voivat olla hyvin erilaiset ja silti yhtä oikeat.
Hyvin sanottu. Käännyttämisen oikeuteen minäkään en millään muotoa usko, se on lähinnä toisen ihmisen aliarvostamista.
VastaaPoistaPaljon kaikkea hyvyyttä polullesi! Jään seuraamaan :)